Integroiva hengitysterapia (IBT)
Integroiva hengitysterapia tarjoaa lempeän ja tutkitun tavan palauttaa kehon ja mielen tasapaino hengityksen kautta.
Integroiva hengitysterapia – apua keholle ja mielelle hengityksen kautta
Hengitys vaikuttaa kaikkeen: vireyteen, stressiin, uneen ja siihen, miltä kehossa tuntuu. Integroiva hengitysterapia (IBT) on yksilöllinen ja lempeä tapa tutkia ja harjoitella hengitystä niin, että se tukee kehon ja mielen tasapainoa.
Terapiassa opetellaan tunnistamaan ja muuttamaan hengitystottumuksia, jotka saattavat ylläpitää stressiä, väsymystä tai erilaisia kehon oireita. Tarkoituksena ei ole ”hengittää syvempään”, vaan löytää hengitys, joka on luonnollinen, joustava ja kehon tarpeisiin sopiva.
IBT voi helpottaa esimerkiksi unihäiriöitä, uupumusta, päänsärkyjä, stressiä, jännitystä tai suuhengitystä. Se sopii hyvin myös palautumisen tukemiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Hoito etenee vaiheittain – ensin tutkitaan hengityksen toimintaa ja sen jälkeen harjoitellaan juuri sinulle sopivia hengitystekniikoita ja rauhoittumisen keinoja. Pienilläkin muutoksilla hengityksessä voi olla suuri vaikutus oloon, jaksamiseen ja tasapainon tunteeseen.
Mikä on integroiva hengitysterapia (IBT)?
Integroiva hengitysterapia (Integrative Breathing Therapy IBT) on australialaisen tohtori Rosalba Courtney DO, PhD:n kehittämä kokonaisvaltainen, näyttöön perustuva ja yksilöllinen lähestymistapa hengitysharjoitteluun ja hengitysterapiaan. Tutkimisessa ja hoidossa huomioidaan biokemia, biomekaniikka ja psykofysiologia, ja tutkiminen ja hoito kohdistuu kaikille näille tasoille. IBT:ssa huomioidaan kaikki hengitysjärjestelmän osat, mukaan lukien ylä- ja alahengitystiet, jotka koostuvat toiminnallisesti ja neurologisesti yhteydessä olevista osista, kuten nenästä, ylähengitysteistä, rintakehästä ja palleasta. Hengitysharjoitus räätälöidään henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Kaikille ei ole yhtä hengitystekniikkaa.
Hengitystä voidaan pitää kehon homeostaasin (eli tasapainon) ylläpitäjäjänä ja säätelijänä. Jos hengitys ei ole kehon tarpeisiin mukautuvaa ja toiminnallista, niin silloin autonominen hermosto todennäköisesti menettää kykynsä säädellä ja tasapainottaa vireystilaa.
Lisätietoja tähän
Lisätietoja tähän
Missä IBT voi auttaa?
- Virheellistä suuhengitystä ja sitä että ei pysty hengittämään nenän kautta
- Ylähengitysteiden ja kurkun toimintahäiriöitä
- Hengitysmallin häiriöitä
- Stressiin liittyviä hengitysongelmia
- Uupumusta
- Poikkeavaa hengityksen kokemusta, esim tunne, että ei saa tarpeeksi ilmaa
- Hyperventilaatiota, eli ylihengitystä
- Unen aikaisia hengityshäiriöitä, kuten kuorsaus ja uniapnea
- Migreeniä ja pääkipuja
- Dysautonomiaa, eli autonomisen hermoston virheellistä sääteyä
- Tyhjän nenän oireyhtymää ja muita toiminnallisia nenäongelmia, kuten nenän yliherkkyys
Kenelle terapia sopii?
Integroiva hengitysterapia soveltuu kaikille, jotka haluavat parantaa hengitystään, lievittää stressiä, lisätä kehotietoisuutta tai tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Terapia voi olla hyödyllinen myös erilaisissa sairauksissa tukihoitona, hengityshaasteissa, stressin lievittäjänä ja palautumisen tukena.
Miksi hengitystä kannattaisi hoitaa?
Mikäli oireiden syy on virheellinen hengitys, pelkkä rentoutuminen, liikunta tai manuaalinen terapia ei riitä hoidoksi. Hengitysterapian tulee olla systemaattista, perustua henkilökohtaiseen tutkimiseen ja olla riittävän voimakasta ja pitkäkestoista jotta tuloksia saavutetaan. Hengityksen toiminnallisuuden parantuminen parantaa autonomista säätelyä, joten se lisää palautumista, stressinsietoa ja ennaltaehkäisee sairauksia. Terveyden hoitaminen olisi aina parempi lähestymistapa kuin sairauksien hoito. Virheellinen hengitys ei aina oireile hengityksessä, vaan joskus se aiheuttaa autonomisen hermoston oireita kuten uupumusta, rintakehän kireyden tunnetta, ahdistuta, huonoa rasituksen sietoa, puutumista tai pistelyä kehossa, kasvo-oireita, migreeniä tai muita epäselviä neurologisia oireita joihin ei löydy selitystä lääketieteellisissä tutkimuksissa. Voimakkaat oireet tai neurologiset oireet tulee myös tutkituttaa lääkärissä. Vaikka hengitysharjoittelu ei ole parannuskeino kaikkiin terveysongelmiin, se voi olla tehokas hoitokeino toiminnallisten häiriöiden terapiana ja monen sairauden tukihoitona.
Hengitys ja autonominen hermosto
Autonominen hermosto säätelee jatkuvasti erilasia rytmejä kehossa. Kehomme toiminta on oikeastaan rytmejä ja kemiallisia prosesseja. Hengitys on yksi harvoja autonomisia toimintoja, jotka ovat myös osaltaan tietoisen kontrollin alaisia, ja siten tietoisella hengityksellä on mahdollista vaikuttaa autonomiseen hermostoon. Kuitenkaan ”syvä hengitys” ei ole useinkaan paras tapa hoitaa hengitysongelmia tai tasapainottaa kehoa, ja vastaavaa yli-yksinkertaistamista pitäisi muutenkin välttää. Toiminnallinen hengitysharjoittelu lisää sykevälivaihtelua ja autonomisen hermoston säätelyä. Rennon hengityksen aikaansaama paineenvaihtelu lisää myös mekaanisella tasolla nesteiden liikettä koko kehossa ja erityisesti vatsaontelossa, jolloin se auttaa myös ruuansulatusta. Eli voidaan sanoa, että hyvin toimiva hengitys tasapainottaa ja säätelee kaikkia autonomisia toimintoja!
Tässä on joitakin hengityksen fysiologisia ja psykofysiologisia vaikutuksia:
- Vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan
- Vaikuttaa verenkierron, imusuoniston ja aivo-selkäydinnesteen kierron tehokkuuteen
- Normalisoi homeostaattisia refleksireaktioita, kuten verenpaineen säätelyä
- Harjoittaa mieltä, keskittymistä ja huomiota
- Vaikuttaa ruoansulatusjärjestelmän toimintaan
- Rauhoittaa stressivastetta ja parantaa stressinsietokykyä
- Vaikuttaa immuunijärjestelmään ja tulehdusvasteeseen
- Parantaa hengitysteiden ja keuhkojen toimintaa
Tutkiminen hengitysterapiassa
Integratiivisen hengitysterapian tutkimuksessa arvioidaan hengityksen kolmen ulottuvuuden toimintaa (biomekaaninen, biokemiallinen ja psykofysiologinen). Tutkiminen aloitetaan validoiduilla oirekyselyillä ja oirehistorialla. Hengityksen mekaniikkaa tutkitaan tunnustelemalla kehoa erilaisten hengitystehtävien aikana. Sen jälkeen mitataan uloshengityksen hiilidioksidipitoisuus ja veren happisaturaatio levossa ja haasteissa. Autonomisen hermoston toimintaa mitataan havainnoimalla sykevälivaihtelua (HRV) reaaliaikaisesti ja käytetään mahdollisesti eri hengitystekniikoita, jotta nähdään niiden vaste sykevälivaihtelussa.
Integroivan hengitysterapian tutkimisessa käytettyihin menetelmiin ja työkaluihin on perustana Tohtori Courtneyn väitöskirjatutkimus, joka keskittyi aiheeseen ”Dysfunctional Breathing: Its Parameters, Measurement, and Clinical Relevance”. Näitä tekniikoita on hienosäädetty ja laajennettu käytännön työn myötä ja uuden tutkimuksen perusteella. Tutkimiseen kuluu yleensä yksi käyntikerta. Arvioimalla hengitystäsi huolellisesti hoito ja harjoitukset vodaan räätälöidä juuri sinulle, jotta saat parhaan hyödyn hoitojaksostasi.
Hoito eli hengitysharjoitteet
Tutkimisen jälkeen seuraavilla vastaanottokerroilla tehdään yksilöllinen hengitysharjoitusohjelma. Harjoitusohjelma sisältää erilaisia hengitysharjoitteita, joita tulisi tehdä päivittäin hoitojakson aikana. Harjoitusohjelma päivitetään jokaisella tapaamiskerralla ja mitataan tarvittavia, tutkimisessa löydettyjä toiminnanhäiriöitä, jotta seurataan harjoitusten vaikutusta. Hoitojakso voi sisältää myös osteopaattista käsittelyä, erimerkiksi hengityslihaksille ja hermostolle.
Pääasiallinen tavoite hengitysterapiassa on vastaanotolle tulosyyn korjaantuminen, joka voi olla esimerkiksi hengenahdistuksen väheneminen, uupuneisuuden väheneminen, nenähengityksen korjaantuminen, urheilusuorituksen parantuminen tai stressin väheneminen. Tavoitteet asetetaan ensimmäisellä hoitokerralla. Vaikka sinulla ei olisi selkeää hengitysvaikeutta, hengitystekniikat voivat silti olla hyödyllisiä muiden hoitojen rinnalla yleisen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.
Hengitystavan muuttamisella voi olla positiivinen vaikutus terveyteen ja se voi auttaa hallitsemaan tiettyjä sairauksia. Tämä johtuu siitä, että hengitys ei vaikuta vain kehoosi, vaan myös autonimiseen hermostoon, mieleesi ja tunteisiisi.
Terapiakokonaisuuden rakenne:
Jokaiselle tehdään oma harjoitusohjelma tutkimuksessa ilmenneiden löydösten perusteella, ja jokaisen kuntoutus ei etene aina tässä järjestyksessä, vaan tarpeen mukaan.
Kiinnostuitko? Varaa aika tai ota yhteyttä ja kysy lisää!
“Keho korjaa itsensä, kun siihen ei ole estettä.
Mielestäni pehmeät hoitotekniikat ovat tehokkaimpia ja niiden vaikutukset pitkäkestoisimpia. Kun ymmärretään vaivan ydin ja syy, hoidon tulokset ovat pysyvämpiä kuin hoidettaessa ainoastaan oiretta.”
