Mikä on hyvä asento? Entäs ”hyvä ryhti”?
Oletko koskaan miettinyt mikä on hyvä ryhti? Mistä optimaalinen asento koostuu ja miten siihen päästään? Tämä kirjoitus auttaa sinua syventämään ymmärrystäsi asennon merkityksestä ja miten sitä voidaan hoitaa!
Kehon mekaaninen stabilaatio syntyy kahden järjestelmän kautta. Painovoima vaikuttaa niin että päällekäin olevat rakenteet tukevat toisiaan vertikaalissa linjassa, jolloin alimpiin rakenteisiin kohdistuu suuria paine, esimerkiksi jalka ja lanneranka kehossa. Toinen järjestelmä perustuu vetoon, eli hyvin pieni lihasaktivaatio kannattavissa rakenteissa tukee kehoa ylöspäin. Se aktivoi myofaskiallisia rakenteita ja siten kannatus kumoaa painovoiman romahduttavaa voimaa ja jakaa painoa tasaisemmin. Tämä lihasten ja sidekudosten yhteinen tuki auttaa elastisen energian käytössä. Liikkeestä tulee rentoa, jäntevää, niveliä suojaavaa ja taloudellista.
Optimaalisessa asennossa on helppo olla. Lihaksissa on mahdollisimman vähän jännitystä, mutta kuitenkin sopiva aktivatio jotta asento ”pysyy yllä”. Olo ja asento tuntuu rennolta ja hallitulta. Optimaalista kehon asentoa kutsutaan myös hyväksi ryhdiksi. ”Hyvä ryhti” voi tosin joissain yhteyksissä tarkoittaa muutakin kuin optimaalista asentoa, taiteen, estetiikan tai kulttuurin perusteella. Optimaalinen asento vähentää lihastyötä, jännitystä, lisää rentoutta ja vähentää energian kulutusta. Liikkeet sujuvat vaivattomammin, nopeammin ja tasapainon säilyttäminen on helpompaa, kun korjaavat liikkeet voidaan tehdä nopeasti ilman ylimääräisten lihasaktivaatioiden sammuttamista.
Asentoa ja liikettä kannatellakseen ihminen tarvitsee herkän aisti ja korjausjärjestelmän. Rentouden hävitessä kehosta aistimekanismien herkkyys huonontuu ja korjausliikkeiden nopeus hidastuu. Jännitetty lihas ei voi reagoida ja korjata asentoa nopeasti, jolloin tasapaino heikentyy. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että henkilö joka jännittää koko kehon liukkaalla kävellessään, kaatuu helpommin kuin rentoutunut. Jos kaikki lihakset ovat ”esijännitetty”, ei liukastuessa ei ehdi korjata asentoa, eli sammuttaa hallitusti lihasten aktivaatiota ja sytyttää oikeat lihakset jotka pystyisivät kompensoimaan horjahduksen.
Huonompi tapa korjata ryhtiä on jännittää lihaksia, esimerkiksi vetämällä hartioita taakse ja ojentamalla yläselkää tai pakaroita. Kukaan ei jaksa ylläpitää tällaista lihasjännitystä kokoaikaisesti vaan se johtaa toisenlaisiin ongelmiin. Usein nämä jännitetyt lihakset eivät ole ns. posturaalisia lihaksia, eli sellaisia jotka on tarkoitettu kannattelemaan asentoa. Esimerkiksi pakaralihasten ei ole tarkoitus olla jännitettyinä, vaan niiden on tarkoitus tuottaa liikettä ja voimaa, syttyä ja sammua tarpeen mukaan. Kun jännitetty lihas väsyy, se veltostuu ja nivelen ylikuormitus palaa takaisin. Lihasjännityksen kautta haettu ”hyvä ryhti” on huono idea myös sen vuoksi, että se lisää kehon kankeutta. Jatkuva staattinen lihastyö saa lopulta aikaan kroonisen lihasten jännityksen, josta seuraa kipua ja huonoa lihastoimintaa.
Ihmiselle voi kehittyä myös niin sanottu taparyhti, eli henkilöllä on tapana oleskella pitkiä aikoja jossain asennossa, joka alkaa muokata kehon ”normaaliasentoa” tiettyyn suuntaan. Taparyhtejä on monenlaisia, lysähtänyt, yliojennettu ranka tai kierteinen. Kiertoa rankaan voi aiheuttaa esimerkiksi jos istuu usein jalka toisen yli, joka saa lantion vinoon ja aiheuttaa kierteen koko selkärangan matkalle. Nämä asennot vievät kehoa pois tasapainosta, joka olisi taloudellisin ja myös kudokset kompensoivat joko ylivenyttymällä tai lyhentymällä, riippuen asennosta. Tällainen ”toiminnallinen skolioosi” johtuu siis toiminnasta, ei rakenteesta. Varsin usein skolioosidiagnoosi onkin oikeastaan toiminnallista alkuperää, ja siksi oikealla hoidolla ja kuntoutuksella hoidettavissa. Rakenteellista skolioosia voidaan myös hoitaa, jotta keho saadaan toimimaan mahdollisimman tasapainoisesti huolimatta jonkilaisesta mutkasta rangassa.
On tärkeää huomata jos asiakkaan asento liittyy oireisiin. Osteopaatti erottaa rakenteelliset ja toiminnalliset ongelmat toisistaan tutkimuksen perusteella ja asentoon tai virheelliseen kuormitukseen liittyviä ongelmia hoidetaan yleensä myös harjoitteilla. On kyettävä antamaan asiakkaalle parempia ohjeita kuin ”vedä hartiat taakse” tai ”vedä vatsa sisään”. Tällaiset ohjeet voivat aiheuttaa lihasjännitystä, huonommuuden tunnetta ja ahdistusta kuin että lihaksia jännittämällä saisi mitään hyvää aikaiseksi. Ryhdin korjaamisen tulisi aina tapahtua ensisijaisesti rentouden kautta, kun aktiivisella jatkuvalla jännittämisellä. Ryhti voidaan tuntea kokemuksena että keho on linjautunut, rento ja aktiivinen.
Jos ryhti mietityttää, niin tervetuloa vastaanotolle! Pohditaan yhdessä miten sinä voit parantaa asentoa ja jaksaa paremmin työasentoja, stressiä ja elämän haasteita!